Kirkkojen ja politiikan suhde on muuttunut vuosisatojen saatossa. Esimerkiksi ristiretket olivat oman aikansa suurvaltapolitiikkaa. Luterilaisessa perinteessä hengelliset ja poliittiset asiat on totuttu pitämään erillään.
Kristillisen opetuksen mukaan sota on oikeutettua vain sitä suuremman pahan ehkäisemiseksi. Näkemykseen liittyy niin kutsuttu oikeutetun sodan teoria. Sen muotoili kirkkoisä Augustinus.
Luterilainen kirkko sanoutuu irti väkivallasta
Luterilainen kirkko on sitoutunut rauhantyöhön ja väkivallan ehkäisemiseen. Kirkko toimii ristiriitatilanteissa asennekasvattajana, esirukoilijana ja uhrien auttajana. Se tekee yhteistyötä muiden kirkkojen sekä sellaisten järjestöjen kanssa, jotka puolustavat ihmisoikeuksia ja rauhaa. Väkivallasta sovintoon on luterilaisen kirkon aloitteesta käynnistetty yhteistyöhanke. Kampanjan tavoitteena on nostaa suomalaisten tietoisuuteen viesti rauhasta, väkivallattomuudesta ja sovinnosta.
Puolustusvoimat tekee yhteistyötä kirkon kanssa
Luterilainen kirkko tunnustaa puolustusvoimien tarpeellisuuden rauhan ja Suomen itsenäisyyden turvaajana.
Pappeja on ollut suomalaisten sotilaiden mukana 1500-luvulta lähtien. Nykyään sotilaspapit toimittavat muun muassa sotilasyhteisön jumalanpalvelukset sekä antavat kirkollista opetusta ja sielunhoitoa.
Kirkko näkee asevelvollisuuden suorittamisen kansalaisvelvollisuutena. Kirkko kuitenkin puolustaa asepalveluksesta kieltäytyvien oikeutta valita aseeton palvelu tai siviilipalvelu.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mielestäni "oikeutettu sota" sekä asevelvollisuuden näkeminen kansalaisvelvollisuutena, ja toisaalta väkivallasta irtisanoutuminen muodostaa jonkinlaisen paradoksin... Mitä kirkko tekee konkreettisesti puolustaakseen aseistakieltäytyjien oikeuksia?
VastaaPoistaLisäksi Augustinuksen näkemys sodasta on varsin mustavalkoinen. "Suuremman pahan ehkäisemiseksi". Eihän maailma jakaudu selkeästi hyviin ja pahoihin. Omasta mielestään jokainen on tietysti itse "hyvisten" puolella.
Tietysti nämä ovat hyvin monta kertaa esitettyjä perusteluja, että uutta on vaikea keksiä. Esimerkiksi edellä mainitut lausunnot ovat piispainkokoukselta 80-luvulta ja ovat toki oikeita ja hyviä. Jos hieman sarkaistisesti todetaan. Ja mitä anonyymi tarkoittaa 'kirkolla'? Piispainkokous ei kuitenkaan päätä vaan suosittelee periaatteita. Yhtä vaikeaa olisi perustella Gandhilaista joka tilanteen aseetonta vastarintaa. Yhtä väärin se olisi ja samanlaisia esimerkkejä löytyy historiasta jolloin käsien pystyyn nostaminen oli huono idea.
VastaaPoista-Sihvo&Köykkä
"--lausunnot ovat piispainkokoukselta 80-luvulta ja ovat toki oikeita ja hyviä. Jos hieman sarkaistisesti todetaan."
VastaaPoistaTodellakin sarkastisesti. Kaikilla valtioilla on omat piispankokouksensa tai sensellaiset, jotka julistavat olevansa hyviä taistelemassa pahuutta vastaan. Kuka on oikeassa?
"Ja mitä anonyymi tarkoittaa 'kirkolla'?"
Tarkoitan kirkolla samaa mitä alkuperäistekstissäkin tarkoitetaan, kun siinä kirjoitetaan: "Kirkko kuitenkin puolustaa asepalveluksesta kieltäytyvien oikeutta --" Eli selvästi jotain todella abstraktia.
"Yhtä vaikeaa olisi perustella Gandhilaista joka tilanteen aseetonta vastarintaa. Yhtä väärin se olisi--"
Thou shalt not kill. Ja eikö Jeesuskin ole passiivisen vastarinnan kannattaja? Eikä tappamatta jättäminen voi olla YHTÄ VÄÄRIN kuin tappaminen. (Gandhilla on muuten synttärit tänään)
"--ja samanlaisia esimerkkejä löytyy historiasta jolloin käsien pystyyn nostaminen oli huono idea."
Ihan mielenkiinnosta: mitä esimerkkejä?
Tässäkin Ktk antaa hieman harhaanjohtavaa tietoa, eli se, että luterilaisessa perinteessä koti, uskonto ja isänmaa on niputettu tiukasti yhteen, ei tarkoita sitä, että kaikissa kristikunnan osissa tehtäisiin näin. Sota ei siis ole oikeutettua "kristillisen opetuksen mukaan", vaan ainoastaan osa kristillisistä teologeista ja eetikoista on tätä mieltä.
VastaaPoistaKirkon sanoma tosiaan on ristiriidassa sen historian kanssa, mutta historiaa ei voi enää muuttaa. Sen sijaan jatkossa on mahdollista toimia toisin. Luterilaisen kirkonkin pitäisi kysyä, onko kansallisvaltion rajojen puolustaminen todella Jeesuksen evankeliumin kanssa sopusoinnussa oleva arvo vai ei. (Ks. kirjoitukseni "Älä tapa - paitsi jos käsketään".)
Järkevä palaute kustakin teosta on ko. teon tuottaman hyvän ja pahan suuruinen. Niin kukin saa ansionsa mukaan ja maailmasta tulee parempi paikka elää.
VastaaPoistaSilloin jonkun on myös kuoltava ajallaan pahojen tekojensa tähden ja silloin ison kokoluokan rötökset (esim. huono kohtalo tuleville sukupolville) kuuluisi kostaa valtavin kärsimyksin, niin monen ihmiselämän mittaisin kuin aiheutettu paha. Tällainen käytäntö vähentäisi pahanteon määrän minimiin - ja toisaalta kasvattaisi hyvien töiden määrän maksimiin.
En voi uskoa jumalan tahto olevan muu kuin oikeudenmukaisuus. Ei ole muuta oikeutusta sotaan, mutta tämä oikeutus on!
Nykymaailmassa pärjäävät objektiivisuus (= kohdella kutakin asiaa sellaisena kuin se on) ja markkinatalous (= antaa kullekin rahallista palautetta työnsä hyödyllisyyden mukaan) ovat vain oikeudenmukaisuuden versioita.
Eikö kirkko tue totaalikieltäytyjiä? Eikö Kirkkojen Maailmanneuvosto kehottanut jäsenkirkkojaan tukemaan kaikkia aseistakieltäytyjiä?
VastaaPoista