Luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on Suomessa verotusoikeus. Vain kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa. Kirkot maksavat valtiolle täysimääräisen korvauksen veronkannosta.
Seurakunnan kirkkovaltuusto päättää omasta kirkollisveroprosentistaan samalla tavalla kuin kunnissa päätetään kunnallisverosta. Verohallinto kantaa ja tilittää verot seurakunnille kuukausittain.
Yhteisöverotuotosta kustannetaan yhteiskunnallisia palveluja
Seurakunnat saavat osuuden yhteisöverosta, jota kannetaan yrityksiltä ja yhteisöltä saman verokannan mukaan koko maassa. Vuonna 2008 valtio jakoi kirkolle yhteisöveron tuotosta 1,75 prosenttia eli 121 miljoonaa euroa.
Yhteisöveron jako-osuus käytetään pääasiassa hautaustoimen, mutta myös eräiden kirkonkirjojenpitotehtävien hoitamiseen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoon. Kirkon yhteiskunnallisten tehtävien kulut vuonna 2008 olivat noin 145 miljoonaa euroa. Yksin hautaustoimen osuus vuonna 2007 oli 102 miljoonaa euroa.
Eduskunta on keväällä 2009 päättänyt, että kirkon osuutta yhteisöveron tuotosta korotetaan 2,55 prosenttiin verovuosiksi 2009–2011. Erillinen yhteisöjen ja yritysten maksama kirkollisvero lopetettiin vuonna 1993.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ahne, Ahneempi, Kirkko!
VastaaPoistaTarkoitatte, että viette veronmaksajilta rahat.
VastaaPoistaPerikää itse omat jäsenmaksunne
Vero-osuudella kustannetaan paljon jokaista suomalaista koskevaa yleishyödyllistä toimintaa. Kirkko täydentää valtion palveluja monessa asiassa (esimerkiksi diakoniatyössä) ja myös tästä moni kirkkoon kuulumatonkin suomalainen hyötyy. Kirkko myös auttaa uskontoon ja taustaan katsomatta.
VastaaPoistaValitettavaa, ettei keskustelu tämän blogin yhteydessä oikein ota käynnistyäkseen. Näkökantojen kärjistämiselle toki löytyy foorumeita yllin kyllin, mutta asiallista vuoropuhelua soisi myös siinä sivussa käytävän nykyistä laajemminkin.
VastaaPoistaTuohon yhteisöveroon otinkin jo kantaa tuolla aikaisemmin, joten ei siitä nyt sen enempää. Ellei tiedotuskeskus nyt sitten halua mahdollisesti näkemyksiäni kommentoida.
Kirkollisveron osalta ymmärrän, että kirkon näkökulmasta korvauksen maksaminen valtiolle veronkannosta näyttäisi oikeuttavan nykyisen järjestelyn, mutta niin kauan kun tuota palvelua ei ole valtion puolelta "tuotteistettu" tarjottavaksi kaikille halukkaille yhteisöille se asettaa kirkon erityisasemaan, joka osaltaan leimaa sitä valtiokirkoksi. Ja tästä leimastahan kirkko haluaa eroon.
Kiitos, Jarmo, asiallisesta kommentoinnista!
VastaaPoistaKirkon tiedotuskeskuksen henkilöitä on keskusteluun jo osallistunutkin henkilökohtaisilla nimimerkeillä (käytännössä anonyymeina). Kirkon Tiedotuskeskus tahona ottaa mahdollismman vähän kantaa täällä, jotta luontevaa ihmisten välistä keskustelua syntyisi.
Valtionkirkko-leima on kirkolla niin syvästi juurissa, että se ei meinaa irrota kansan puheista millään. Keskustelua kirkon ja valtion suhteista on kuitenkin koko ajan hyvä käydä, sillä yhteiskunta muuttuu ja kirkko myös.
Toisaalta kirkko haluaa eroon ikäväksi koetusta valtionkirkko-leimastaan mutta samalla se haluaa pitää kiinni niistä eduista, joita kytkökset valtioon eittämättä sille suovat. Niin kauan kun Suomen valtio kiistämättä osallistuu kirkon toimintaan ja säätää laeissaan sille erityisoikeuksia ja velvollisuuksia, meillä on monien mielestä selkeästi olemassa valtionkirkkojärjestelmä. Toki tuon sanan määritelmästä voidaan kiistellä, mutta yksimielisyyteen siitä ei ilman väkivaltaa varmasti päästä. Toisaalta sanat ja määritelmät eivät saisikaan olla se tärkein kiinnostuksen kohde vaan meidän tulisi jotenkin päästä noiden termien taakse.
VastaaPoistaEli mikä olisi se toivottu suhde valtion ja kirkon välillä nyt kun vain 20% suomalaisista kertoo uskonnollisen vakaumuksen tärkeimmäksi syykseen kuulua kirkkoon? Samaan aikaan osa näistä vakaumuksellisista uskovaisista eroaa kirkosta, koska se heidän mielestään unohtaa perusoppinsa yrittäessään miellyttää mahdollisimman laajaa yleisöä (säilyttääkseen valtionkirkko-asemansa?). Uskoisin, että todelliset uskovaiset voisivat huomattavasti nykyistä tehokkaammin kehittää kirkkoa toivomaansa ja vakaumustaan paremmin palvelevaan suuntaan, mikäli luovuttaisiin tästä mahdollisimman laajan yhteiskunnallisen kytköksen politiikasta ja annettaisiin valtion ja kirkon eriytyä tukemalla kehitystä kohti tasa-arvoista, humaania ja sekulaaria yhteiskuntaa.
Kirkon palvelut kilpailutukseen.
VastaaPoistaKirkon teoria ei toimi... Eikä käytäntö.
Kirkolla on oma laki, joka ei toimi. Naisia (pappeja) sekä seksuaalisia vähemmistöjä sorretaan ja kiusaajia suojellaan, Myös työpaikkahelvettinä kirkko on kärkisijoilla.
Tragikoomisinta on että samoja asioita on pyöritelty vuosikymmeniä. Ja aina joku komitea tai piispainkokous siirtää asiaa harkintaan.
Kristillisestä kulttuurista osan arvoistaan saanut valtio ja sen etiikka on mennyt tämän 'rakkauden yhteisön' ajatusten ohi jo vuosikymmeniä sitten. Miksi siis pitäisi sietää moraalitonta valtiota valtion sisällä? Ei tarvitse.
Valtio voisi poistaa kirkon vero-oikeuden ja kilpailuttaa kirkkokiinteistöjen hoidon ja diakonian ym, niin päästäisiin tasa-arvoon.
Mahdotontako? Niinhän tehtiin jo kuntajärjestelmän tullessa ja kirkon ulkopuolella asiat toimivat paremmin.
Huomattaisiin myös että päällekkäisyydet poistuisivat; Kirkon vanhus- lapsi- ja nuorisotyön asiakkaat pääsisivät kuntien ammattimaisempiin käsiin. Kirkon alttarille jäisi pyörimään pappiskunta joka pikkuhijaa hiipuisi pois.
Entä usko? paljonko sitä on? Kirkon puolesta haastatteluja antavat lähinnä sen työntekijät ja heidän lähipiirinsä, sekä muut taloudelliset hyötyjät. Näin myös peitellään sitä että seurakunta-aktiivit ovat ajatuksiltaan lähempänä helluntailaisia, Radio Deitä, 7-kanavaa tai muuta yhtä edistyksellistä,
Jeesus liikkui ketterästi ja on jo kauan ollut muualla (enkä tarkoita em herätyskristillisiä ryhmiä).
Mutta tämän kirjoituksen jälkeen kirkon hallinnossa voidaan olla tyytyväisiä; täällähän on joku ns keskustellut (avoimille palstoile syntyy enemmän keskustelua päivässä kuin kirkossa vuodessa ja muualla se on älykkäämpää ja moniarvoisempaa). Kirkon (kontrolloitu) keskustelupalsta kirkosta on sisäsiittoisuuden huippu...
Amen.
En oikein usko, että kirkon ulkopuolella asiat toimivat paremmin. Katsokaa noita puhtoisia otsikkoja valtionpolitiikasta. :)En myöskään lähtisi arvottamaan kirkon diakoniatyötä ja kaupunkien resurssipulasta kärsivää terveydenhuoltoa ja sosiaalityötä. En.
VastaaPoistaEn myöskään allekirjoita naisena sitä, että kirkko syrjii naisia. Jos joku uhkaa erota kirkosta sen vuoksi, niin pysyköön kirkossa, sillä kirkossa pysyminen ja sisältä käsin asioihin vaikuttaminen on paras tapa muuttaa asioita.Amen.
Jo esille tulleiden näkökulmien lisäksi lienee hyvä muistaa, että valtio suorittaa mittavan tulonsiirron kirkolle joka vuosi kouluttaessaan käytännössä melkein ilmaiseksi kirkon työntekijät sekulaarissa yliopistossa. Tässä kirkko säästää ison rahan, mutta saa vastineeksi hermeneutiikan, joka kyseenalaistaa niiden dokumenttien tulkinnan, joiden takia kirkko yleensäkin on olemassa. Ei ihme, että piispoilla ja kirkkoherroilla ja muilla päättäjillä on välillä pallo hukassa...
VastaaPoistaMiksei Suomessakin mentäisi esim. Norjan tai Englannin malliin, jossa työntekijät koulutetaan paremmin kirkon tarpeita vastaavissa oppilaitoksissa?
On hämmentävää tietää, että kirkon johtavat työntekijät eli piispat saavat palkkaa, joka tekee heidät rikkaiksi. Miksi? Kuka opetti Raamatussa tämän olevan oikeudenmukaista ja oikein?
VastaaPoistaTässä tilasto piispojen verotettavasta tulosta, jonka olen löytänyt netistä:
Piispan palkka
Björkstrand Gustav, Porvoon uusi piispa, 151 310
Heikka Mikko, Espoon piispa, 111 183
Huotari Voitto, Mikkelin piispa, 95 811
Huovinen Eero, Helsingin piispa, 113 360
Mäkinen Kari, Turun piispa, 101 492
Paarma Jukka, arkkipiispa, 137 880
Peura Simo, Lapuan piispa, 99 978
Pihkala Juha, Tampereen piispa, 104 252
Riekkinen Wille, Kuopion piispa, 102 258
Salmi Samuel, Oulun piispa, 100 221
10 piispan palkka yhteensä 1 117 745 euroa
Pakolliset työnantajamaksut *) 300 000
Yhteensä 1 417 745
Lähde: Vuoden 2007 verotulot, Iltasanomat
*) Arvio: Muun muassa työnantajan sosiaaliturvamaksu, lakisääteinen tapaturmavakuutusmaksu, työttömyysvakuutusmaksut, mahdollinen ryhmähenkivakuutusmaksu.
Pelkästään 10 piispan palkkoihin tarvitaan siis noin 7900 kirkon jäsentä maksamaan kirkollisveroa vuoden ajan. (Maksettavan kirkollisveron ollessa n. 180 euroa vuodessa.)
Minust koko kirkon voisi lakkauttaa.. Uskonto on jotakin kumman muinaisjäänteitä ihmisen evoluution ja tyhmyyden ajoilta. Eihän kukaan täysijärkinen ihminen alkaisi mitään noitiakaan roviolla polttamaan, niin kuin ennen.Sama pätee uskontoon! Herätkää vitun ääliöt!!
VastaaPoista