tag:blogger.com,1999:blog-63271417520274094042012-02-14T10:04:37.145+02:00Kirkon tiedotuskeskushttp://www.blogger.com/profile/02092721687162904966noreply@blogger.comBlogger121100tag:blogger.com,1999:blog-6327141752027409404.post-34762814617074364662009-11-09T08:53:00.000+02:002009-11-09T08:53:25.035+02:00

Kirkko naisistuu koko ajan. Seurakuntapapistoa lukuun ottamatta kaikissa kirkon tehtäväryhmissä on naisenemmistö. Myös kirkollisten alojen opiskelijoista suurin osa on naisia. Vuoden 2007 kirkon alan työolobarometri osoittaa, että kirkon yli 21 000 työntekijästä valtaosa kokee työpaikkansa tasa-arvoiseksi. Naisista 74 prosenttia ja miehistä 89 prosenttia katsoo sukupuolten välisen tasa-arvon

Kirkon tiedotuskeskushttp://www.blogger.com/profile/02092721687162904966noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6327141752027409404.post-83214835814858418902009-11-02T08:20:00.000+02:002009-11-02T08:20:40.811+02:00

Kirkon omaisuus on sidottu pitkälti kirkkorakennuksiin ja hautausmaihin. Kiinteistöomaisuuden tasearvo on noin puolet seurakuntien yhteenlasketusta 2,8 miljardin euron taseesta. Seurakunnilla on myös asuntoja ja rahoitusomaisuutta sekä osuuksia yhtiöissä ja säätiöissä. Valtaosa seurakuntien maa- ja metsäomaisuudesta kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen seurakunnille. Seurakunnat omistavat 0,7 prosenttia

Kirkon tiedotuskeskushttp://www.blogger.com/profile/02092721687162904966noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-6327141752027409404.post-43723173077017092702009-10-26T20:01:00.000+02:002009-10-26T20:01:13.104+02:00

Kysymys kirkon ja viestinnän suhteesta on haastava. Millaista kristillisen viestintäpolitiikan pitäisi olla, ja pitäisikö kirkon lainkaan mukailla mediakulttuurin toimintatapoja? Elämme mielikuvamaailmassa, jossa sisällöt korvataan usein mielikuvilla. Kiusaus sortua hetkellisen julkisuuden tai mediahuomion hakemiseen on suuri. Uskottavan sanoman taustalla pitää aina olla kuitenkin todellista

Kirkon tiedotuskeskushttp://www.blogger.com/profile/02092721687162904966noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-6327141752027409404.post-85283202458676839522009-10-19T08:59:00.001+03:002009-10-19T22:22:47.963+03:00

Suomalaisissa peruskouluissa on tällä hetkellä käytössä 13 uskonnon opetussuunnitelmat. Valtio vastaa uskonnonopetuksesta. Uskonnonopetus on Suomessa tunnustuksetonta. Oppitunneilla ei siis harjoiteta uskontoa, vaan tutustutaan eri kulttuureihin ja uskontoihin. Koulujen uskonnonopetusvelvollisuudesta on säädetty koululaiessa. Oppilaan oikeus oman uskontonsa opetukseen on kirjattu muun muassa YK:

Kirkon tiedotuskeskushttp://www.blogger.com/profile/02092721687162904966noreply@blogger.com14tag:blogger.com,1999:blog-6327141752027409404.post-16754790589454661002009-10-12T09:00:00.003+03:002009-10-12T09:00:00.464+03:00

Kristinuskon voimavarana on sen kyky uudistua ja muuntautua vallitseviin kulttuuriperinteisiin. Kristinusko kehittyi ympäristössä, jossa vaikuttivat muun muassa platonismi, aristotelismi ja juutalaisuus. Kristinuskon valta-alueet ovat vaihtumassa. Kolmansissa maissa syntyy uutta poliittista ja yhteiskunnallista teologiaa, mistä esimerkkinä eteläamerikkalainen vapautuksen teologia. Luterilaisen

Kirkon tiedotuskeskushttp://www.blogger.com/profile/02092721687162904966noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-6327141752027409404.post-8344907923881477162009-10-05T07:50:00.000+03:002009-10-05T08:00:01.304+03:00

Raamattu on noin tuhannen vuoden aikana kirjoitettu 66 kirjan sarja. Kirkko vahvisti pyhien kirjojen kokoelman 390-luvulla.Vanhan testamentin kirjat ovat syntyneet kirjallisessa muodossaan noin 800–160 eKr. Uuden testamentin vanhimmat kirjat ovat 50-luvulta. Nämä kirjat vakiinnuttivat ohjeellisen asemansa vähitellen, mutta viralliset päätökset kaanonista tehtiin vasta 390-luvun

Kirkon tiedotuskeskushttp://www.blogger.com/profile/02092721687162904966noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-6327141752027409404.post-66436269120507896232009-09-28T09:00:00.000+03:002009-09-28T09:00:02.185+03:00

Tieteellä ja uskolla on omat kielensä. Luonnontiede vastaa kysymykseen siitä, miten asiat ovat tapahtuneet. Uskonto siihen, miksi jotakin on tapahtunut.Uskon äidinkieli syntyy inhimillisesti tarpeesta vastata olemassaolon mielekkyyttä koskeviin kysymyksiin. Uskonnollinen sanasto on siksi usein symbolista. Elämästä, kuolemasta ja sukupolvien yhteydestä on vaikea puhua tyhjentävästi tieteen

Kirkon tiedotuskeskushttp://www.blogger.com/profile/02092721687162904966noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-6327141752027409404.post-29849148762523748792009-09-21T08:00:00.000+03:002009-09-21T08:26:02.911+03:00

Kirkkojen ja politiikan suhde on muuttunut vuosisatojen saatossa. Esimerkiksi ristiretket olivat oman aikansa suurvaltapolitiikkaa. Luterilaisessa perinteessä hengelliset ja poliittiset asiat on totuttu pitämään erillään.Kristillisen opetuksen mukaan sota on oikeutettua vain sitä suuremman pahan ehkäisemiseksi. Näkemykseen liittyy niin kutsuttu oikeutetun sodan teoria. Sen muotoili kirkkoisä

Kirkon tiedotuskeskushttp://www.blogger.com/profile/02092721687162904966noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-6327141752027409404.post-27750109260257436502009-09-14T09:00:00.004+03:002009-09-15T11:13:42.241+03:00

Luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on Suomessa verotusoikeus. Vain kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa. Kirkot maksavat valtiolle täysimääräisen korvauksen veronkannosta.Seurakunnan kirkkovaltuusto päättää omasta kirkollisveroprosentistaan samalla tavalla kuin kunnissa päätetään kunnallisverosta. Verohallinto kantaa ja tilittää verot seurakunnille kuukausittain.Yhteisöverotuotosta

Kirkon tiedotuskeskushttp://www.blogger.com/profile/02092721687162904966noreply@blogger.com10tag:blogger.com,1999:blog-6327141752027409404.post-25219989007986933422009-09-07T08:00:00.017+03:002009-09-15T11:14:24.049+03:00

Valtiokirkko purettiin Suomessa kansankirkoksi vuonna 1870. Kirkon ja valtion suhde on nykyään kahden organisaation yhteistoimintaa kaikkien kansalaisten hyväksi.Kirkolla on itsenäinen julkisoikeudellinen asema. Kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa. Suomen valtio ei ole sitoutunut tiettyyn uskontunnustukseen eikä se käytä ratkaisevaa päätösvaltaa kirkkoon liittyvissä

Kirkon tiedotuskeskushttp://www.blogger.com/profile/02092721687162904966noreply@blogger.com8tag:blogger.com,1999:blog-6327141752027409404.post-69293722458605130212009-09-07T08:00:00.015+03:002009-09-09T10:37:03.735+03:00

Kirkon ääntä käyttävät sen jäsenet. Seurakuntalaiset voivat vaikuttaa kirkossa muun muassa tekemällä vapaaehtoistyötä sekä äänestämällä kirkkoherranvaaleissa ja seurakuntavaaleissa.Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävin elin. Kirkolliskokouksen maallikkoedustajat valitaan kirkko- ja seurakuntaneuvostoista, joiden kokoonpanosta päättävät seurakuntalaiset. Seurakuntavaaleissa voi äänestää

Kirkon tiedotuskeskushttp://www.blogger.com/profile/02092721687162904966noreply@blogger.com6tag:blogger.com,1999:blog-6327141752027409404.post-86934188659993294742009-09-07T08:00:00.011+03:002009-09-07T08:04:54.811+03:00

Kirkko on yhtä kuin jäsenensä. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluu yli 4,3 miljoonaa. Joukkoon mahtuu uskoltaan, arvoiltaan ja elämältään monenlaisia ihmisiä.Kirkolla tarkoitetaan myös maailmanlaajaa kristillistä yhteisöä, jonka jäseneksi tullaan kasteessa. Vuonna 2009 maailman väestöstä kristittyjä oli 33,3 prosenttia eli 2,27 miljardia.

Kirkon tiedotuskeskushttp://www.blogger.com/profile/02092721687162904966noreply@blogger.com9